2010-luku: Rauman Pitsiviikko mullistaa pitsimielikuvia

Pitsiviikko oli 40 vuodessa löytänyt oman paikkansa Suomen festivaalikesässä. Pitsiperinteiden vaaliminen pysyi pääosassa, mutta 2010-luvun modernissa maailmassa tapahtuma osasi myös ravistella pinttyneitä näkemyksiä pitsinnypläyksestä.

2010 – 40-vuotias Pitsiviikko kohahduttaa pitsikansaa

Vanha muttei suinkaan vanhanaikainen 40-vuotias uudisti jälleen ohjelmaansa: Veisuvinaalissa Mika Rapala tenttasi joukkueilta musiikkikappaleiden Rauma-kytköksiä, ja kirjastossa järjestettiin ensimmäinen Rauman kielen pikakurssi. Ensimmäistä kertaa ohjelmassa oli myös Agipitsi-kisa, joka toi Susivuoren koirakentälle satoja pitsiin pukeutuneita koiria ja koiranomistajia. Juhlavuoden kunniaksi Pitsiviikon vieraat saivat lähettämiinsä posteihin Pitsiviikon oman postileiman ja postimerkin, ja Rauman kansalaisopisto julkaisi raumanpitsin ystäville Rauma Lace -sivuston.


Pitsiviikko tarjoaa ohjelmaa kaikenikäisille toritansseista akrobatiatemppuihin. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Pyöreitä täyttänyt Pitsiviikko ei tyytynyt esittelemään pitsitaidetta vain perinteisin keinoin, vaan juhlakansaa kohahdutti taidemuseon Makasiinissa esillä ollut pitsisten penisten näyttely. Orimattilasta kotoisin olevan taiteilijan Marko Suomen pitsipenikset pöllyttivät pitsin perinteitä oikein kunnolla: ”Pitsiviikossa on nyt munaa”, uutisoitiin lähes jokaisessa Suomen mediassa.


Turun Sanomien toimittaja kysyy Marko Suomelta, miksi pitsinäyttelyn aiheena on juuri penikset? ”Miksi ei? Voisin tietysti nyplätä peukaloitakin, mutta ketä se kiinnostaisi!?”, omaperäinen taiteilija vastaa.

Juhlavuosi toi mukanaan paljon uutta, mutta jostain oli myös luovuttava. Urheilukansan pettymykseksi SM-liigan sääntömuutos kielsi harjoitusottelut heinäkuussa, minkä vuoksi rakastettu Pitsiturnaus jouduttiin siirtämään pysyvästi pois Mustan pitsin perjantailta.


Orimattilalaistaiteilija Marko Suomen pitsisten penisten näyttely herätti keskustelua Pitsiviikolla 2010. Oikealla puolella teos Suomen teos ”NAHKAkundi4NAHKAkundi Koko Suomi Maakunnat kiinnostaa”. Kuvat: Rauman taidemuseo

2011 – Pimppu lisää pökköä pitsipesään

Edeltävänä vuonna tiukkasanaista keskustelua herättänyt pitsisten penisten näyttely sai jatkoa: nyt taidemuseossa oli esillä Matti Pursiheimon luoma kierrätystaidenäyttely Henkarpits ja pimpui, jonka teokset esittelivät tasa-arvon nimissä naisen sukupuolielimiä. Tavanomaisuudesta poikkeavien pitsinäyttelyjen ansaitseman huomion perusteella taidemuseo saavutti tavoitteensa pinttyneiden pitsimielikuvien ravistelemiseksi ja sukupuoliroolien rikkomiseksi.


Pitsimielikuvia ravisteli myös raumalaistaitelija Matti Pursiheimo kierrätystaidenäyttelyllään Henkarpits ja pimpui vuonna 2011. Kuvat: Rauman taidemuseo

Perinteisemmästä linjasta pitivät huolta muun muassa Nyplääjät ry:n näyttely vanhalla kansalaisopistolla sekä Vanhan Raatihuoneen näyttelyt, jotka esittelivät paitsi vanhaa ja uutta pitsiä Italian Offidasta myös raumalaisen mestarinyplääjän Jenny Engrenin elämäntyötä. Posellissa Pitsiviikon kävijöitä kiinnosti erityisesti valtakunnallinen murrekilpailu, joka keräsi talon täyteen yleisöä, vaikka kotikaupunki jäikin vaille voittoa.

Mustan pitsin yön juhlijoiden joukossa pyörähdelleet Rauman kameraseuran kuvaajat tallensivat kameroillaan pitsiyön persoonallisimmat pitsilookit. Valokuvauspajan voittajaksi nimettiin Max Laihonen, joka nappasi kuvan kolmesta pitsiin pukeutuneesta naisesta, jotka esiintyivät kuvakilpailussa nimellä Ladies 32.

  


Rauman kameraseuran otoksia Mustan pitsin yön persoonallisimmista asuista Pitsiviikolla 2011. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

 

2012 – Pitsiperinteet uusien kohderyhmien luo

Pitsitaiteella revittelystä tuntui tulleen Pitsiviikon tuorein perinne. Tällä kertaa pitsipenikset ja pimput saivat jatkoa Tarmo Thorströmin Pin-up-pitsiä-näyttelystä, jonka mielipiteitä jakaneet teokset häilyivät jossakin poptaiteen ja erotiikan välimaastossa. Taidemuseon Makasiiniin pystytetyn näyttelyn pääosassa olivat Barbie-nuket, naispuolisten sarjakuvataiteilijoiden piirtämät pin up -hahmot sekä eroottisista lehdistä revityt kuvat – kaikki pitsiin puettuina, tietenkin.


Tarmo Thorströmin ja sarjakuvataiteilijoiden kokoama Pin-up-pitsiä-näyttely jatkoi kohdahduttavien pitsinäyttelyjen sarjaa vuonna 2012. Kuvat: Rauman taidemuseo

Usean eri pitsitaiteilijan teoksista koostunut Pitsi goes pub -näyttely toi pitsiteokset sinne, missä pitsinäyttelyjä tavallisesti karttavat ihmiset liikkuvat. Ravintola Toripöllöön pystytetyn näyttelyn tarkoituksena oli sekä ihastuttaa että vihastuttaa, ja siinä se myös onnistui.

Pitsikulttuuria tehtiin tehokkaasti tutuksi myös toiselle sitä tuntemattomalle kohderyhmälle. Posellista tuli koko 42. Pitsiviikon ajaksi lasten tukikohta, jossa pikkuväkeä viihdyttivät erilaiset työpajat ja yhdessä tekemisen ilo. Lastentalo houkutteli Poselliin satoja lapsia ja lapsenmielisiä päivittäin.


Posellin lastentalon suosio yllätti Pitsiviikolla 2012. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2013 – Pitsimissikilpailussa puhaltaa uudet tuulet

SPR:n toritapahtuman yleisömagneetiksi vuonna 1978 perustettu ja siitä asti katkotta järjestetty pitsimissikilpailu sai 43. Pitsiviikolle uudet järjestäjät, Riikka ja Hans Lehtisen. Historiallisen hetken nostalgisuutta lisäsi kaikkien aikojen ensimmäinen pitsimissi Jaana Peippo, joka asteli lavalle kruunaamaan tuoreen voittajan.


Vuoden 1978 pitsimissi Jaana Peippo muisteli tuoreen pitsimissin kruunauksen yhteydessä, kuinka kilpailu on vuosien saatossa muuttunut. ”Kisat pidettiin torilla, ei ollut näin paljon ihmisiä eikä se ollut muutenkaan näin suurta. Meidän ei tarvinnut kävellä simmareissa, ja kisa kesti puoli tuntia. Torilta plokattiin mukaan kisaajien joukkoon.”
– Jaana Peippo Länsi-Suomen haastattelussa 24.7.2013

Pitsimissikisan ohessa myös musiikista oli tullut 43 vuodessa lähtemätön osa Pitsiviikon ohjelmaa. Vaikka valtaosa Pitsiviikon ohjelmanumeroista oli edelleen ilmaisia, myytiin monet maksulliset konsertit loppuun, Vanhan Rauman kesäpihalla esiintynyt Haloo Helsinki! sekä Rock, runo ja rakkaus -tapahtuma hyvinä esimerkkeinä. Samana vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Pitsifestin esiintyjät Popeda, Elonkerjuu ja Matti Nykänen vetivät Pitsiviikolla Fåfängan täyteen väkeä.


Pitsiviikko on yhdistelmä markkinatunnelmaa ja paikalliskulttuuria. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2014 – Pitsimarkkinoille kansainvälistä väriä

Perinteiset Mustan pitsin markkinat saivat 44. Pitsiviikolla rinnalleen kolmipäiväiset Kansainväliset Suurmarkkinat, joihin saapui yli 80 kauppiasta yli 30 eri maasta. Värikkyyttä Pitsiviikkoon tarjosivat lisäksi Rauman seudun käsityöperinneviikko sekä Julkkis-Galleriasta tutun taiteilijan Teuvo Salmisen ideoima Huumorin kukkaset -naurufestivaali, joka toi Pitsiviikon ohjelmaan muun muassa Jope Ruonansuun, Seinähullut lavatanssit sekä Rauman ja Porin välisen vitsimaaottelun, jossa Rauma pesi pohjoisen naapurinsa selvin pistein.

Raumalainen naiskauneus sai kaikkien aikojen huomioryntäyksen sitten pitsimissikilpailun perustamisen, kun Kerttu Horilan taiteileman Rauma Flikk -veistoksen paljastustilaisuus houkutteli Pitsiviikon avajaispäivänä Hauenguanon täpötäyteen väkeä. Pitsiviikon ohjelmassa ihastuttivat myös Posellissa järjestetty tsekkiläisten pitsiasujen muotinäytös, luonnosta löydettävistä materiaaleista syntyvä pitsi sekä tietysti juhlakansan odotetuin tapahtuma, kävijäennätyksiä vuonna 2014 rikkonut Mustan pitsin yö.


Pitsiviikon ohjelmassa näkyy myös kansainvälisyys – niin esiintymislavoilla kuin pitsimuotinäytöksissä. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Kansainväliset Suurmarkkinat rantautuivat ganalim barttal ensimmäisen kerran Pitsiviikolla 2014. Kuva: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2015 – Miehet parkkiin ja pitseille

Jo vuosikausia – jos ei kymmeniä – olivat Pitsiviikon järjestäjät miettineet, miten miesväki saadaan innostumaan Pitsiviikon tarjonnasta. Vuosikymmenen alkua ravistelleet erotiikkavivahteiset pitsinäyttelyt olivat osaltaan muokanneet pinttyneitä mielikuvia pitsinnypläyksestä, mutta yhä tuntui, että naiset saivat väkisin raahata puolisoja perässään pitsintäyteisestä ohjelmanumerosta toiseen. Pitsiviikon viettäessä 45-vuotisjuhliaan hätiin astui raumalainen kuviolausuntakuoro Häplänperän Valittajat, joka perusti Spärrin pihaan pitsivapaan vyöhykkeen, maksuttoman Miesparkin.


Häplänperän Valittajien turvallinen, valvottu ja virikkeellinen miespiha osoittautui täydeksi napakympiksi. Kuva: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Pienestä raumalaispitsien näyttelystä alkanut tapahtuma oli 45 vuodessa kasvanut uskomattomiin mittoihin. Ohjelmakalenterista löytyi yli 100 erilaista tapahtumaa, jotka jakautuivat yhdeksän päivän aikana yli 500 tunnille. Vossikat olivat vaihtuneet keppihevosiin, ja paikallisten nimien lisäksi Pitsiviikon tapahtumalavoille kapusi koko joukko valtakunnallisesti tunnettuja esiintyjiä.

Pitsiviikon moderni ulkoasu: vossikat ovat vaihtuneet keppihevosiin, taidemuseon pihassa soi pelimannimusiikin sijaan nuorten suosimat sävelet, markkinahumussa maistuvat kansainväliset maut ja yleisö on korvannut kameransa älypuhelimin. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2016 – Ikivihreä Pitsiviikko

Viidettä vuosikymmentään käyvän Pitsiviikon ei enää tarvinnut kantaa huolta lopettamishuhuista, joiden riepottelemaksi se oli joutunut säännöllisesti koko olemassaolonsa ajan. Rauman kyliin ja jopa lähikuntiin ulottuva ohjelma oli asettunut uomiinsa ja tapahtuma löytänyt kävijänsä, joten nyt tarkemman tarkastelun alla oli tapa tehdä Pitsiviikkoa.

Kuvakulmia kauppatorilta, Savilanpuiston kupeesta, Marelan ja Taidekoti Ylenin ohjelmallisista iltapäivistä Pitsiviikolla 2016. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Vuonna 2016 se näkyi vihreiden arvojen painossa: tapahtuman jätehuolto uudistettiin siten, ettei Pitsiviikon aikana syntynyt yhtään kaatopaikkajätettä vaan kaikki jäte oli mahdollista hyödyntää kierrätyksessä. Markkinamyyjiä ja juhlakansaa kierrätyspulmissa avustamaan perustettu Steedausporukk kierteli alueella koko Pitsiviikon ajan. Samana vuonna Pitsiviikko vaihtoi käyttämänsä energian Rauman Biovoiman vihreään sähköön, ja kaikki Pitsiviikon käsiohjelmat painettiin sataprosenttiselle uusiopaperille.

Ain’ naurain työtäs tee. Steedausporukk ahertaa Pitsiviikon kulisseissa juhlahumun keskellä hymyssä suin. Kuvat: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Uusia perinteitäkin 46. Pitsiviikko jaksoi vielä synnyttää, kun Karin koulun kentällä pelattiin maailmanhistorian ensimmäinen knypylpallo-ottelu. Hauskimmat ideat syntyvätkin usein juuri kaupunkilaisten käsistä: pesäpallon säännöistä muunnellussa, jättimäisillä knypylöillä pelatussa ottelussa vastakkain asettuivat paikalliset urheiluseurat Fera ja SalBa.

 

2017 – Raumalaisperinteiden merkitys paljastuu Pitsiviikolle

Vielä 47-vuotiaanakin Pitsiviikko onnistui kohahduttamaan raumalaisia. Tällä kertaa kohun aiheutti rakastettujen Muurhaoda miästen Nyyperin ja Branderin jääminen pois Pitsiviikon virallisesta ohjelmasta, mikä sai aikaan valtavan palautevyöryn. ”Pitsiviikko ilman Nyyperiä ja Branderia on kuin kesäkuu ilman voikukkia”, paikallislehden lukijat harmittelivat 20-vuotisen Pitsiviikko-perinteen katkeamista. Nypläyksen lisäksi Pitsiviikko oli tuonut Rauman kielen niin lähtemättömäksi osaksi kaupunkifestivaalin ohjelmaa, ettei sen puuttumista katsottu hyvällä. Pitsikansa sai kuin saikin pitää kaivatun ohjelmanumeronsa, sillä raumankielinen kaksikko esiintyi Pitsiviikon aikana Poroholmassa nopealla varoitusajalla järjestetyssä Raumlaisessa hupiehtoossa.

Raumalaishistoriaa piti yllä myös toistamiseen henkiin herätetty Rauman purpuri, jota tanssittiin Raumalla ainakin sadan vuoden ajan 1820-luvulta 1920-luvulle. Edellisen kerran purpuri viihdytti raumalaisia 1980-luvulla, kun Mirjam Syrjäsen ja Pirkko Yläsen laatima ja Tauno Koskelan kirjoittama Rauman purpuri tuotiin muutaman vuoden ajaksi osaksi Pitsiviikon ohjelmaa.

Suomalaista tanssiperinnettä edustava purpuri herätettiin Raumalla henkiin jo toistamiseen Pitsiviikolla 2017. Kuva: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2018 – Ei Bitsviikko ilma Rauman giält

Viime vuodesta oppineena 48. Pitsiviikko sisälsi taas toivottua raumankielistä ohjelmaa, kun Nortamo-Seor pisti pystyyn kaksituntisen Raumlaise ehtopäevän ja elokuvateatteri Iso-Hannussa esitettiin Jouko Nummelan kuvaamaa, H.J. Nortamon jaarituksiin perustuvaa Maister teke afäärei -elokuvaa. Uusia ohjelmanumeroja olivat myös paikallisille nuorille esiintymismahdollisuuden tarjonnut ToriRock! sekä perheen pienimmille suunnattu Musiikki mukulil! -tapahtuma kauppatorilla. Pitsiviikon näyttelytarjonnasta löytyi jopa yli 50 erilaista kohdetta, ja pitsinnypläystä pääsi halutessaan kokeilemaan ympäri kaupunkia.

Nortamo-Seor palautti 90-luvulla Vanhan Rauman kaduille entisaikojen palovahdit eli prännvahdit. Kuva: Elmeri Elo, kulttuuripalveluiden arkisto


”Jos nykynuoret istutettaisiin nypläystyynyn ääreen, Suomi hukkuisi pitseihin. Samanlaista näpläystähän se on älylaitteiden kanssa ja hyvää aivojumppaa.” -Vuoden nyplääjäksi vuonna 2018 valittu Pirjo Vänni Länsi-Suomen haastattelussa.

Kesän odottamattomin pitsivieras oli lähes sietämättömiin lämpöasteisiin kavunnut helle, joka tuotti ongelmia niin sähkötekniikalle, markkinamyyjille kuin pitsivieraillekin. Hellekeleistä huolimatta neljän päivän mittaiseksi kasvaneet Kansainväliset Suurmarkkinat keräsivät kojuilleen yli 60 000 kävijää.

Kuvateksti. Kuvaus ja leikkaus: Tomi Salminen 2018.

2019 – Ekokompassi osoittaa Pitsiviikon suunnan

Vuosien työ Pitsiviikon kehittämisessä ympäristöystävälliseksi ja vastuulliseksi kaupunkifestivaaliksi palkittiin 49. tapahtumassa, kun Pitsiviikolle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti. Uudistettujen lajitteluohjeiden ja jätemäärien tarkan seurannan lisäksi ympäristötyö näkyy nyt myös vastuullisuusajattelussa ja ympäristötietoisuuden levittämisessä.

Ympäristötyöhön panostaminen palkittiin vuonna 2019 Ekokompassi-sertifikaatilla. Kuva: Rauman kaupungin kuva-arkisto

Vuonna 1990 Pitsiviikon kaipaaman räväkkyyden lähteeksi perustettu Mustan pitsin yö saavutti myrskyisestä menneisyydestään huolimatta 30 vuoden iän. Räväkkyyttä pitsiyö on toden totta tuonut: alkuaikoina kauppatorille keskittynyt karnevaaliyö tarjosi 49. Pitsiviikon vieraille ohjelmaa aamukymmenestä yön pikkutunneille asti ja täytti Savilanpuiston tuhansista juhlijoista. Taidemuseon pienestä raumanpitsinäyttelystä vuonna 1971 kasvamaan lähtenyt Pitsiviikko piti sisällään kymmeniä pitsiin, taiteeseen ja käsityötaitoon kietoutuneita käyntikohteita, ja muutaman hengen talkooryhmän sijaan Pitsiviikon ohjelmaa oli rakentamassa noin 70 eri toimijaa työryhmineen.

Pitsiviikon rahoituksesta keskusteltiin myös vuonna 2019 Rauman kaupungin Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelman laadinnan yhteydessä, mutta päätös oli, ettei rahoitusta säästöohjelman myötä leikata. 50-vuotisjuhliinsa valmistautuvan Pitsiviikon merkitys Rauman seudulle ja sen asukkaille tiivistyi täydellisesti kansanedustaja Matias Marttisen avajaispuheessa:

”Kaupunkimme tunnetaan myös muualla Suomessa pitkistä nypläysperinteistään. Pitsinnypläys on ollut Raumalla merkittävä elinkeino. Siinä missä nypläys aikoinaan tuotti suoraan toimeentulon monelle raumalaiselle, tuottaa se edelleen valtavasti hyvää koko alueen elinvoimaisuudelle ja kulttuurille. Pitsiviikko punoo yhteen perinteet ja kulttuurin ja tuo raumalaisuuden juuret pintaan ihmisiä yhdistäen.”

Kansanedustaja Matias Marttinen nosti 49. Pitsiviikon avajaispuheessaan osuvasti esiin nypläysperinteen merkityksen Rauman kaupungille. Kuva: Rauman kaupungin kuva-arkisto

2020 – Pitsiviikko 50 vuotta – koko vuosi pitsijuhlaa

Tänään Rauman pitsiviikko on yksi Suomen harvoista 50 vuoden iän saavuttaneista kaupunkifestivaaleista, joka on järjestetty keskeytyksettä ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Pitsiviikon suosion ja pitkän iän salaisuus kumpuaa kaupungin aidosta historiasta sekä kunnioituksesta raumalaista pitsinnypläysperinnettä ja sen vaalijoita kohtaan.

Pienestä raumanpitsinäyttelystä alkunsa saanut Pitsiviikko sisältää 50. juhlavuotenaan satoja yksittäisiä tilaisuuksia pitsinnypläysnäytöksistä ja näyttelyistä urheilu-, musiikki- ja markkinatapahtumiin, jotka houkuttelevat Raumalle kymmeniätuhansia ihmisiä joka kesä. Monelle paikalliselle yrittäjälle Pitsiviikko on kuin joulu keskellä kuuminta kesää.

Onkin kiehtovaa pohtia, olisiko vuonna 1971 syntyneellä Pitsiviikolla ollut osansa 1970-luvulla heränneeseen suojeluvaistoon, jonka ansiosta olemme saaneet pitää pitsimme lisäksi meille rakkaan Vanhan Rauman sinä lumoavana puukaupunkina, jollaisena siitä tänään saamme nauttia.

Pitsiviikon viittä vuosikymmentä juhlitaan Raumalla erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muodossa koko vuoden tammikuusta lähtien. Rauman 50. Pitsiviikko järjestettiin livelähetyksenä 24.7.2020.

Juhlavuoden pitsimalli ”Me Yhdessä”, pitsimallin suunnittelija Hilkka Lehtinen.

Loppusanat  

Tapahtuman historiikissa käydään läpi viiden vuosikymmenen aikana järjestettyjen Pitsiviikkojen vaiheita, tunnelmia ja merkkihetkiä. Se kertoo tapahtuman merkityksestä Raumalla ja pyrkii olemaan avoin kuvaus tapahtumasta onnistumisineen ja epäonnistumisineen, sekä Pitsiviikon kasvamisesta vuosikymmenten aikana yhdeksi Rauman tärkeimmistä festivaaleista. 

Historiikki muistuttaa myös siitä, kuinka Pitsiviikon viisikymmentävuotisessa historiassa on ollut mukana suuri joukko ohjelman ja tapahtuman tekijöitä. Ideoita, työpanostaan ja aikaansa ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana tapahtumalle antaneet useiden kymmenien yhdistysten ja seurojen jäsenet, yhteisöt, yksityishenkilöt, työsuhteessa ja vapaaehtoisina tapahtuman parissa työskennelleet. Tunneissa mitattuna työmäärä on ollut valtava.  

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette vuosien aikana olleet mukana ideoimassa ja suunnittelemassa, tekemässä ja järjestämässä raumalaisille tärkeää, paikallisesti merkittävää ja tunteita ja keskustelua herättävää kaupunkitapahtumaa.  

Kiitos historiikin tekijöille

Kun aloimme suunnitella tapahtuman juhlavuotta, tavoitteena oli sekä muistella tapahtuman historiaa että juhlia nykymuotonsa saavuttanutta kaupunkifestivaalia. Menneiden vuosikymmenten tapahtumiin kurkistamme tämän tapahtuman juhlavuotta varten kootun tarinallisen historiikin avulla. Kiitos Pitsiviikon arkistoaineiston järjestämisestä ja luetteloinnista Päivi Törmäselle, avusta arkistotyössä Jaana Hemmingille, historiikin kokoamisesta ja kirjoittamisesta Saana Jaakkolalle, nettisivun rakentamisesta Sanni Tuupalle ja haastatteluaineistosta Tomi Salmiselle. Kiitos myös maakunnan medialle, joka on elänyt mukana festivaalin sykkeessä ja taltioinut julkaisuihinsa suuren määrän arvokasta historiatietoa, jonka kautta myös tämä historiikki on saanut lisää elävyyttä. 

Vuoden 2020 aikana Pitsiviikon tarinaan kirjoitetaan monta uutta lukua. Juhlavuoden vietto jatkuu koko vuoden ajan.  

Pitsiviikon puolesta,  

museo- ja kulttuurijohtaja  Risto Kupari
vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors