Pitsiviikon 50-vuotishistoriikki

Rauma – Suomen pitsipääkaupunki

Vuosisatojen ajan ovat raumalaiset nyplääjät taituroineet knypylöillään pellavalangasta kuvankauniita pitsikuvioita. Kertomusten mukaan Raumalla nyplättiin jo 1500-luvulla, mutta tarinat tuon ajan pitsinnypläyksestä muistuttavat taianomaista legendaa. Pitsit esiintyvät 1600-luvun raumalaissukujen perunkirjoissa, mutta vanhin säilynyt kirjallinen todiste on tiettävästi peräisin 1750-luvulta. Kirkon kuulutuksen taustalla on pieni paperinpala, joka kertoo, kuinka eräs kunniallinen ihminen on pudottanut reestään nypläystyynyn. Löytäjää pyydettiin ystävällisesti palauttamaan arvokas esine oikealle omistajalleen.

Miten pitsinnypläystaito päätyi Raumalle, pieneen lounaissuomalaiseen rannikkokaupunkiin? Teorioita on paljon luostarin munkeista merimiehiin, Ruotsin Vadstenaan ja puolalaiseen prinsessaan Katariina Jagelonikaan, mutta yhtä oikeaa totuutta tuskin kukaan pystyy tarjoamaan. Varmaa kuitenkin on, että pitsinnypläyksellä on ollut merkittävä rooli Rauman nousussa vahvaksi teollisuuskaupungiksi. Raumalainen pitsinnypläys eli kukoistuskauttaan 1700-luvun lopulta 1840-luvulle, jolloin raumalainen pitsi koristi muodikkaiden tykkimyssyjen reunoja.


Todellinen nyplääjien voimannäyte on jäänyt historiankirjoihin vuodelta 1792, jolloin raumalaiset nypläsivät kokoon 10 000 hopeataaleria puutavaran laivauksen velloessa laman kourissa. Taitavat pitsinnyplääjät nostivat Rauman ylös taloudellisten vaikeuksien suosta.

Varmaa on myös, että kun 1960- ja 1970-lukujen taitteessa syntyi idea nostaa romantiikan tomun alle hautautuneet pitsiperinteet nykyaikaan Raumanpitsiviikon muodossa, ei kukaan osannut aavistaa, montako vuosikymmeniä kukoistavaa raumalaisperinnettä tapahtuma vielä synnyttäisi.

Pitsiviikon viisi vuosikymmentä: pienestä pitsinäyttelystä koko kaupungin festivaaliksi